"Se, jolla on sydäntä, tulee toimeen huonommallakin päällä"
J.Parkkinen

lauantai 23. elokuuta 2014

Voihan säpsy sentään!






Olen taas saanut öisin niitä tärinä-vapina kohtauksia. Ne ovat isoja, sanoo  vieressäni nukkuva mies. Minä voin säpsyä ja täristä koko vartaloltani  eestaas -kuin kala kuivalla maalla. Joku raaja voi alkaa elää ihan omaa elämäänsä; mennä koukkuun,venyä pituutta, lantio voi päättää yrittää siirtyä vasemmalle tai halutessaan oikealle, jalka heilua eestaas ilmassa.Vartaloni ei enää tottele minua.

Välillä herään kohtaukseen henkeä haukkoen ja se tuntuu todella  pahalta. Minulla ei ole mitään lääkitystä niihin. Neurologini on selittänyt, että ne johtuvat siitä, että " kaularankavamma on aiheuttanut bilateraalisen alarea-vaurion, jonka johdossta tvalla on laaja-alainen tasapainojärjestelmän toimintahäiriö, erityisesti lihaksiston tonushäiriöitä."

Koska tiedän tämän, odottelen vain, että kohtaukset menevät ohitse. Öisin ne ovat kaikkein pahimpia. Päivisin ne näkyvät eri lihasten omituisina nykäysinä, kuin sähöiskuja siellä täällä. Yksi sormi tai varvas voi nousta ihan yhtäkkiä, tai käsi heilahtaa. Vinkeän tuntuista on, kun vatsassa yhtäkkiä tuntuu nykäisy. Huraa; läskien seassa on sittenkin jotain muutakin.


Pelkäänkö kohtauksia? KYLLÄ! Koska ne tuntuvat todella pahalta. Pelkään, koska haukon henkeä kohtauksen aikana.  Pelkään joutua sairaalaan, jossa taas sanotaan että aiheutan kohtaukset itse itselleni saadakseni huomiota ja hoidoksi annetaan käsky ulkoilla.



Pelkään todella paljon joutuvani sairaalaan. Vaikka hoitajat olivat lähes kaikki aivan ihania. Vain kommentit, jotka eivät olleet tarkoitettu minun korville jättivät kurjan mielen. Enkä vieläkään tiedä mitä ajatella hoitajasta, joka soitti ystävälleni (kollega lastenosastolta) ja kysyi miksi käyttäydyn kuten käyttäydyn -kummallisesti ja huonosti siis . Ystävä selitti, että katsokaas, hänellä on aivovamma.  Hoitaja ihan ehdottomasti tarkoitti vain hyvää, halusi ymmärtää -mutta olisiko saanut soittaa vieraalle ihmiselle. Mitä vaitiolovelvollisuus tähän sanoo?

Olenko vapaata riistaa, opetusmateriaalia, koska olen sairaalan henkilökuntaa?

Ollakseni rehellinen -olen erittäin mielelläni opetusmateriaalia. Jos sillä voin auttaa sairaalahenkilökuntaa ymmäärtämään tätä vammaa ja siten autttaa muita vammautuneita. Sehän on aivan upea tehtävä.










 Hoidan tilaani karsimalla kaikki arsykkeet ympäristöstä. Harmitti, kun en eilen päässyt nuorimman poikani painimatsiin. Kolikolla on aina kaksi puolta, niin nytkin! Painimatsi jäi välistä, mutta sain olla ihan kahdestaan kotona kolmannen poikani kanssa. Se on aina herkkua, kun saa antaa huomionsa vain yhdelle lapselle. Tosin lopulta minä kävin nukkumaan ja poika nautti saadessaan hallita tietokonetta yksin. Ei ollenkaan ollut vieressä koneellle kinuavia veljiä.






1 kommentti:

  1. Tutun kuuloinen teksti. Myöskin tuo että epäillään itse aiheutettaviski nuo kohtaukset. Itse siis saan samoja kohtauksia taustalla aivovamma ja niskaretkahdus joka epätasapainossa. Kamalinta oli lukea teksti toisen sairuaden takia leikkaus raportti että kohtausksesta herännyt epäily simultatiosta. Onneksi neurologini kumosi väitteen ja kertoi miksi tuli niin rajuna kun ylensä pienempiä, enkä niitä itse huomaa muut kylläkin. Mutta karua oli lukea että kuvittelivat että 26v haluaa itse itselleen jotain tekaistua kohtausta esittää varsinkin olin vatsan alueen leikkauksessa ja järkyttynyt jo pelkästään siitä että kiireellä leikkaukseen piti mennä.

    VastaaPoista