 |
| Elämänlanka |
Tiedättekö miten onnea on, kun neljään yöhön minulla ei ole ollut raajakipuja! Se on niin mahtavaa, niin mahtavaa, että oksat pois! Nostin päivittäisiä kipulääkkeitäni kunnolla, ja sen seurauksena kipuja on ollut vähemmän. Enkä ole tarvinnut ylimääräisiä kipulääkkeitä.
Oli idioottimaista ruveta vähentämään päivittäistä kipulääke annosta ja siten heikentää elämänlaatuani. Tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Onnea on myös se, etten ole viikkoon herännyt tärinöihin- vapinoihin- nykinöihin! Ne on niin kamalia ja niihin herääminen tuntuu kuin salpaisi hengen. Ne eivät ole epilepsiaa, onneksi. Vaikka välillä joudun valvomaan pitkäänkin nykinöiden ja kokovartalon ravisteluiden vuoksi en voi olla hymyilemäättä, kun muistan mitä kotikapunkimme neurologi sanoi. Hän oli sitä mieltä, että teen ne itse hakeakseni huomiota. Niin, yöllä tuota yleisöä on kovin vähän. Mieskin, joka nyt tietää, etten kuole niihin, antaa minun vain olla. Ja silti niitä tulee. Onneksi enää vain öisin. Tosin herääminen niihin ei ole herkkua eikä minulla ole mitään lääkitystä niihin.
Onneksi niitä ei ole tullut viikkoon!
Minullahan tutuuu menevän aika hyvin nyt. Kipulääkitys kohdallaan! Millähän hoitaisin tätä jatkuvaa väsymistä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti