Aivovamman saaneen naisen elämänlangan kudelmaa puutarhassa ja käsitöiden parissa.
"Se, jolla on sydäntä, tulee toimeen huonommallakin päällä"
J.Parkkinen
J.Parkkinen
keskiviikko 15. lokakuuta 2014
Jos vain töpöttelisin olisin minun normaalissa voinnissa
Olen ollut enemmän kuin normaalisti väsynyt jo viiikon. Maanantain aivoryhmän jälkeen olin aivan loppu. Minun piti mennä lounaalle ystävän kanssa, mutta hän laitttoi viestiä, että on 15minuuttia myöhässä.Vammautumaton minä olisi laittanut takaisin viestiä, että ok, ja käväissyt ihastelemassa vaatekauppojen antia.
Väsyneenä 15 minutin odotus tuntui noin viikolta, aivan liian pitkältä ajalta odottaa. Mahdottomalta! Siispä laitoin viestiä, että tavataan joku toinen kerta. Tämä vain sen takia, että olin väsynyt.
Kuka haluaa enää tavata minua?
Kävin maanantaina kotiin tultuani nukkumaan ja nukuin nukuin nukuin välillä vain heräten syömään ja ottamaan kipuläääkkeet ja nuokkumaan hetkeksi "olen muka läsnä perheen touhuissa". Vasta nyt keskiviikko aamuna tunnen itseni minun normaaliksi.
Tämä sama väsymyksen totaalinen romahdus tapahtuu aina, kun on jotain ekstra ohjelmaa. Elämä sujuu, kun olen vain kotona ilman virikkeitä ja useita kodin ulkopuolisia ihmisiä. Rauhallista töpötystä keittiön sohvan, vessan ja kylpyhuoneen välillä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti