no, tuollaistahan sattuu kaille....

August Eklöfin puistosta varastetusta siemenstä kasvoi Malva

...Sanovat minulle hyvää tarkoittavat ihmiset. Enkä sitä kielläkkään, monet unohtelevat asioita, eivät muista mitä olivat juuri tekemässä, sanovat vääriä sanoja keskelle lauseita. Kaikille sattuu näitä joskus hauskoja joskus ikäviä lipsahduksia.  Mutta se on yleensä joskus. Kun elää yllä olevan kaltaisen itsensä kanssa päivästä toiseen ei paljon enää jaksa huvittaa. Onneksi perhe vielä jaksaa naureskella jutuilleni. Minä huomaan erakoituvani, en halua esiintyä aina vähän pöljänä. Aivovamma itsessään ei tee kenestäkään tyhmää, mutta oireet minussa ovat muuttaneet minut pöljäksi.

Blogin aloittamminen ja uuden oppimisen valtava pinnistys vei eilen kaikki voimani. Tuntuu, etten ole edelleenkään pirteä. Silloin yleensä mokailen urakalla. Eilinen ilta meni sanoja hakiessa, lauseiden keskelle ilmaantu aivan uusia sanoja ja kipulääkkeitä kului. Väsymyksen ja aivovamman aiheuttamista oireista kerron lisää myöhemmin.

Äitienpäivän ruusu

Minä olen jo vuosia ajanut pihamme ruohon, osaan siis käyttää ruohonleikkuria aina käynnistyksestä bensan laittoon. Tänään aamulla bensa näytti olevan loppumaisillaan. Väsyneennä tallustin hakemaan kanisterin. Eri paikasta kuin yleensä hain aivan erinäköisen kanisterin kuin yleensä. Vaimeasti hälytyskellot kilistelivät väsyniessä aivoissani. Synapsit sekaisin, vahingoittuneet traktukset eivät välittäneet viestejä eteeenpäin. Kaadoin bensaa tankkiin, ihmettelin sameutta. Olin aloittaeessani jo lukenut kanisterin kyljestä, että siinä  on öljyä pienkoneisiin. Siis öljyä, ei bensaa. Selvä kirkkaus asiasta tavoitti minut vasta kaadettuani pullon tyhjäksi tankkiin.

Nyt ei sitten ajella ruohoa eikä muuten kirjotella blogia/olla tietokoneella vähään aikaan.  Nyt on pakko levätä. Kolmas lapseni kysyi juuri vihaisena:
"kirjoitatko blogia?"
Vastattuani myöntävästi sain saarnan kuinka minun ei pitänyt päivittää usein juuri rasituksen vuoksi. Minun on taas vaikea hyväksyä vammani aiheuttavaa rajoitetta. Miten voin elää ohjeeni mukaisesti: Minä kuljetan aivovammaa -aivovamma ei minua, kun selvästi toisella meistä päässäni on yliote?

Kukka Eijas gardenista