Eija´s gardenissa avustajani kanssa

Minut luokitellaan niin vammaiseksi, että kaupungin vammaispalvelu on myöntänyt minulle henkilökohtaisen avustajan. Minulla kävi todella onni, että sain aivan ihanan avustajan. Hän on todella suuri apu meidän perheelle. En tiedä miten tulisimme toimeen ilman häntä? Vuoden aikana hänestä on tullut kuin perheenjäsen.

Eilen teimme yhdessä retken Pyhtäälle Eija´s Gardeniin. kaunis tunnelmallinen paikka, jossa sielu lepäsi. Vaikka ihmisiä oli puutarhalla muutama ja olimme retkellä 4 tuntia matkoineen ja kahvitteluneen, olin erittäin väsynyt kotiin päästyäni. Tuntui oikeastaan varsin pelottavalta muutaman tunnin retken jälkeen olla niin väsynyt, että oksetti.Toisaalta neljä tuntia on se aika minkä jaksan. Toki jo aiemmin tulee totaalinen väsy, mutta jaksan kulkea eteenpäin nuokkuen.

En ole kirjoittanut blogia enkä myöskään ottanut valokuvia reiluun kolmeen vuoteen. Tuntuu, että kaikki on todella työlästä näin alkuun. Pyydän anteeksi kirjoitusvirheitä. Tässä muutamia kuvia puutarhalta:

puutarhan logo

tästä lähtee polku puutarhaan

kärhöt heinäseipäisiin nojailemassa. niin kaunista!

kanojen, ponien ja kukkien lisäksi ihailin undulaatteja

tämän värisiä Ritarikannuksia tahtoisin minäkin

ja tämän idean varastan puutarhaamme

seurasin pitkään inistä perhoosta ja lopulta sain hänet kuvatuksi

Eija´s Gardenin kesäkodin etupiha

Pionit ja romanttinen teline. Kyllä, kirjoitin jo joupukille.

tahtoo kesämökin, biokäymälän ja tällaisen käsien pesu systeemiin.

ruusuportti. llisätty listaan: kun on rahaa...

valitettavasti en tiedä kukan nimeä

sormustinkukka, harmillisen myrkyllinen meidän puutarhaan.

karppilammen kukat ja veteen heijastuvat koivut

varjoliljat

Eija´s Garden oli niin suloinen, että  olisin voinut muuttaa sinne. Miten viidakolta oma pihamme tuntuikaan.

Minulla on vierähtänyt melkein kolme tuntia tämän blogin teossa. Olen niin väsynyt, että heinäseipäät muistin heinähaloiksi,  kyyhkyset undulaateiksi ja karppi kalat skarpeiksi. Perheellä on ainakin ollut  lystiä.

Jatkossa en voi kuluttaa blogiin näin paljon aikaa, sillä tämä on nt ainoa työ johon tänään kykenen. minulla on sellainen oire, että kun väsähdän nenäni menee punaiseksi ja se alkaa sykkimään. tämä on kuin varoitus, sillä totaalisessa uupumuksessa tulee pahoinvointi ja alan yökkimään.

kuullaan taas, pysy edelleen langallani....